tiistai 28. tammikuuta 2014

Niin tännekin pitäisi välillä kirjoitella.

Lähdetään ensiksi liikkeelle siitä, että pyydän anteeksi hiljaiseloani. On ollut uupumusta, stressiä ja kaikkea muutakin sellaista epämukavaa viime aikoina, että tämän blogin ylläpitäminen on tuottanut hiukan hankaluuksia ja jäänyt unholaan. Mutta jos jätettäis tämä narina taakse ja jatketaan.

Opinnot on tähän mennessä sujuneet mutkattomasti ja odotankin jo innolla kevättä ja parin viikon päästä alkavaa TOPia! Paikkahan ei ole vielä varma, mutta ainakin positiivinen asenne pitää olla yllä. Ja koska en päässyt vaellukselle, meidän piti mennä draamakurssille mutta se peruttiin! Mähän itse olisin tykännyt tästä hirmuisesti ja olenkin joskus nuorempana yrittänyt harrastaa teatteria. Musiikkihan minulla kuuluu jo arkipäivään. Meidän luokkahan järkkäs aivan mielettömän hienot Itsenäisyyspäiväjuhlat ja meillä oli myös pari musiikkiesitystä. Pääsin tekemään myös sitä mitä rakastan eniten tässä maailmassa, laulamista.

Ja koska tää kivasti taas pomppas aiheesta toiseen (kuten yleensä meikän kohalla =)), niin musta olis kiva tietää että muutkin meiän muruset tietäis meikästä vähän enemmän ja koska tää musiikki tuli nyt esille, niin voisin aloittaa vaikka siitä. Aina musiikkia kuunnellessa, koen monia tunteita ja parhaimmillaan se myös maalaa mielikuvia. Mitä erilaisempi fiilis kappaleessa on, sen kummallisempi mielikuva tai sellainen mielikuvitusmaailma, jos nyt yhtään ymmärrätte mistän puhun. Ja olin tosiaan kiusattu lapsonen lähes koko peruskoulun ajan, musiikki oli päivien pelastus. Joskus tuntui siltä, kun en vaan ollut missään hyvä, päätin panostaa laulamiseen. Harjoittelin aina, kun olin yksin kotona tai hiljaa omissa oloissani. Tavallaan omissa maailmoissani, kjäh. Tällaisia ajatuksia meikällä siis tänään.

Ja nyt kun muistin jälleen, kulttuurinohjauksesta jäi varmasti parhaiten mieleen, missä piti kuunnella äänitettä mistä kuului erilaisia ääniä, kirjoittaa kaikki sanat paperille mitä tuli ekana mieleen ja sitten vierustoveri kirjoitti näistä sanoista runon. Itse pidin tästä tehtävästä, koska siinä on mulle tuttuja elementtejä, ainoa vaan että nyt ei kirjoitettu päiväkirjaa sentään.

Ja koska multa töksähti ajatus taas kuin seinään, niin tämä jääköön nyt sitten tähän. Lisäisin kuvan, jos sellaista ees olis. Sen sijaan pistän pari meikälle jollakin tavalla tärkeetä biisiä.

JA Tomi, mie yritän panostaa jatkossa vähän paremmin =DD







Se on moro!